Käyttöpääoma mittaaminen toimittaja-ja asiakasrajapinta

Tämä on käyttöpääoma & mittarit -blogisarjan kolmas kirjoitus. Ensimmäisessä kirjoituksessa tarkastelin, kuinka varaston kierto- ja riittoluvut lasketaan ja toisessa kirjoituksessa sitä, miten niitä voi analysoida. Tässä blogikirjoituksessa tarkastelen varaston sitoutumista asiakas- ja toimittajasuhteiden näkökulmasta. Esittelen kaksi mittaria DISPO (varaston riitto vs. maksuaika toimittajalle) ja DISSO (varaston riitto vs. maksuaika asiakkaalle).

 

Käyttöpääoman sitoutumiseen vaikuttavat tekijät

Varaston sitoutuminen on yksi merkittävä tekijä, kun käyttöpääomaa katsotaan asiakas- ja toimittajasuhteiden näkökulmasta. Yhteistyötä asiakkaiden ja toimittajien kanssa kannattaa tarkastella kuitenkin laajemmin, sillä on useita elementtejä, jotka merkittävästi vaikuttavat käyttöpääoman sitoutumiseen.

Huomioi muun muassa seuraavat elementit, kun analysoit käyttöpääomaa asiakas- ja toimittajarajapinnassa:

  • Maksuehdot ja -postit
  • Laskutusehdot
  • Logistiikkaehdot
  • Toimitusajat
  • Sovitut eräkoot
  • Varastointisopimukset
  • Vastuut ennusteisiin liittyen

Perusteellisessa käyttöpääoman tehostamishankkeessa kaikki nämä ja useat muut elementit käydään läpi huolellisesti. Parilla avainmittarilla pääset kuitenkin nopeasti tilanteen tasalle ja tiedät, kuinka paljon käyttöpääoma on sitoutunut asiakas- ja toimittajarajapintaan. Kokemukseni mukaan tällaiseen yksinkertaiseen rankkaukseen löytyy molempiin rajapintoihin hyvät KPI:t: DISPO ja DISSO. 

 

Käyttöpääoman analysointi toimittajarajapinnassa: DISPO

Käyttöpääoman sitoutuminen toimittajayhteistyöhön on yksinkertaistettavissa usein varastoon sitoutuvan pääoman ja ostovelkojen vapauttaman pääoman yhdistelmänä - erotuksena. Voit laskea varaston riiton päivissä ja vähentää tästä ostovelkojen riiton päivissä. Eli kaavana se menisi näin:

DISPO = DIS (Days-In-Stock) - DPO (Days-Payable-Outstanding)

DISPO = ’Toimittajaan liittyvän varaston arvo € / varaston kulutus € x 365’ - ’Toimittajan ostovelkojen arvo € / ostot € x 365’

Käytännössä siis lasket, kuinka paljon pidätte toimittajan toimittamia raaka-aineita tai komponentteja varastossa ja vertaat tätä toimittajan kanssa sovittuun maksuehtoon (kokonaismaksuaika). Varaston arvoon vaikuttaa useat elementit, kuten toimitusajat ja eräkoot, sekä tietysti myös omien prosessienne toiminta. Joka tapauksessa tämä on yksi hyvä ja yksinkertainen tapa lähteä analysoimaan, millaisella käyttöpääomateholla eri toimittajien kanssa toimitte.

Mikä sitten on hyvä DISPO? Kaikki on tietysti suhteellista, riippuu toimialasta ja niin edelleen, mutta peukalosääntönä: Hyvä DISPO on negatiivinen.

 

Käyttöpääoman analysointi asiakasrajapinnassa: DISSO

Käyttöpääoman sitoutuminen asiakasyhteistyöhön on usein ymmärrettävissä varastoon sitoutuvan pääoman ja myyntisaamisiin sitoutuvan pääoman yhdistelmänä - summana. Voit laskea yhteen varaston riiton päivissä ja lisätä tähän myyntisaamisten riiton päivissä. Eli kaavana se menisi näin:

DISSO = DIS (Days-In-Stock) + DSO (Days-Sales-Outstanding)

= ’Asiakkaalle sidotun varaston arvo € / varaston kulutus € x 365’ + ’Asiakkaan myyntisaamisten arvo € / liikevaihto € x 365’

Tässä laskukaavassa otat asiakkaalle varastoitavan lopputuotevaraston ja lisäät siihen päälle asiakkaalle myönnetyn maksuajan. Ainahan varasto ei ole asiakaskohtaista, vaan tuotteet voivat olla geneerisiä, mutta tässä on tehtävä paras arvio tilanteen mukaan.

Puolivalmisteet kannattaa myös huomioida, mikäli ne ovat kohdistettu asiakkaille. Lisäksi huomioi, että kyseessä ei ole pelkkä maksuehto, vaan todellinen maksuaika, johon vaikuttaa asiakkaan mahdollinen luova maksukäyttäytyminen.

Mikä sitten on hyvä DISSO? Tähän ei ole yksiselitteistä peukalosääntöä, sillä toimialat ja maantiede ovat isoja tekijöitä näissä kysymyksissä. DISSO:n tutkiminen eri asiakkaita vertaamalla on usein hyvin informatiivista, sillä tämä avaa käyttöpääoman ymmärryksen lisäksi huolia riskeistä sekä ymmärrystä kannattavuudesta yleisemmin.


Lue lisää käyttöpääoman sitoutumisesta ja optimoimisesta oppaastamme How to execute a working capital optimization project. Voit ladata maksuttoman oppaan klikkaamalla alla olevaa kuvaa:

How to execute a working capital optimization project


Lue blogisarjan muut kirjoitukset: 

redline (1)

Author

Mikko Myllys is Capacent's sales and marketing director in Finland. Mikko holds over 15 years of experience in working capital management, management consulting and change consulting from various industries.