Varastonkierto ITO- ja DIS

Tämä on käyttöpääoma & mittarit -blogisarjan toinen kirjoitus. Kirjoitin aiemmin, kuinka varaston kiertoaika ja riitto lasketaan. Lyhyesti: varaston riitto ja kierto lasketaan suhteuttamalla varaston koko sen kulutukseen tietyn ajanjakson aikana, eli kuinka paljon varastoa on suhteutettuna kulutukseen.

Kirjoitukseni herätti mielenkiintoa ja minua pyydettiin kirjoittamaan jatkoblogi siitä, mitä havaintoja yritys voi tehdä ITO (Inventory Turnover) ja DIS (Days-in-Stock) luvuista. Mietittyäni asiaa tovin, päätin pyytää asiantuntija-apua. Tämä kirjoitus onkin tehty yhteistyössä kollegani ja Operations -alueen konsultin Erno Rannan kanssa.

Havaintoja näistä keskeisistä varaston tehokkuutta mittaavista luvuista voi tehdä monella tavalla ja johtopäätökset vaihtelevat toimialasta toiseen. Listasimme alle 5 oleellista tarkasteltavaa kokonaisuutta, joista pääsee hyvään alkuun.

1. Lopputuotteen eri komponenttien tasapaino

Ovatko lopputuotteen eri osatekijöiden varastotasot balanssissa? Vai onko jokin niistä selkeä pullonkaula, jolloin muiden komponenttien varastointi ei lisää joustavuutta?

Esimerkiksi elektroniikkavalmistuksessa on oltu viime vuosina tiettyjen komponenttien saatavuushaasteiden takia herkästi siinä tilanteessa, että 98% lopputuotteen materiaaleista on varastossa tilausta varten. Ihan mukava tilanne, mutta puuttuva 2% tarkoittaa sitä, ettei pystytä toimittamaan mitään. Tällöin iso euromäärä varastosta makaa toimettomana ja estää pahimmillaan muihin tuotteisiin tarvittavien osien ostamista, kun raha on sidottuna varastossa lepääviin materiaaleihin.

Katso aiheeseen liittyvä webinaaritallenne
Teollisuusyritysten tilaus-toimitusketjun ohjaus poikkeustilassa

 

2. Varastoitavan tuotteen riitto verrattuna tuotteen toimitusaikaan

Onko varaston riitto yli toimitusajan? Kaikkea ei kannata ostaa valmiiksi, vaan komponenttia saadaan hankittua tarvittaessa lisää riittävän nopeasti. Samaan aikaan merkittävästi liian pieni varasto saattaa aiheuttaa haasteita, kun erilaiset kysynnän ja tarjonnan varianssit otetaan huomioon.

Erityisesti varaosaliiketoiminnassa tulee välillä vastaan tapauksia, joissa yrityksen toiminnanohjausjärjestelmään on jätetty päivittämättä toimitusaika tai muita tarpeellisia tietoja. Tämän takia varastointilaskennan epätarkkuus aiheuttaa joko ylivarastointia (todellisuutta pidempi toimitusaika järjestelmässä) tai riskiä tuotteen loppumisen osalta (liian lyhyt toimitusaika verrattuna toimittajan todelliseen kykyyn).

Katso aiheeseen liittyvä webinaaritallenne:
Teollisuusyritysten varastonhallinta kriisitilanteessa

 

3. Onko tuotteiden katetaso riittävä kannattelemaan hidasta kiertoa

Jotta korkeakatteisten tavaroiden saatavuus turvataan, voi olla hyväksyttyä varastoida ainakin osaa niistä hieman enemmän. Tätä voi analysoida tarkemman esimerkiksi katekierron* avulla.

Vähittäiskaupan alalla tällainen ajattelu on monesti merkittävä ohjaava tekijä, jolla laajaa valikoimaa hallitaan. Käytännössä se ohjaa vaatimaan nopeaa kiertoa tyypillisiltä bulkki-tuotteilta, jotta voidaan varmistaa korkeamman katteen omaavien tuotteiden löytyminen hyllystä.

*) Katekierron kaava = ’myyntikate %’ x ’varaston kierto’

4. Tuotteen pilaantuminen ja hintaeroosio

Onko komponenttien pilaantuminen tai hintaeroosio huomattavaa varaston riiton horisontissa, eli onko vaarana, että tuotteen arvo sulaa tai se muuttuu käyttökelvottomaksi tietyn ajan puitteissa?

Esimerkiksi valmistavan teollisuuden osalta eteen saattaa tulla tilanteita, joissa räätälöidyn koneen toimitus onkin peruttu syystä tai toisesta. Samaan aikaan sen osat on ehditty hankkia ilman muuta potentiaalista käyttötarkoitusta. Näiden komponenttien varastonkierto jämähtää nollaan. Tällaisiin tilanteisiin kannattaa puuttua saman tien, eikä elää toivossa, että jostain ilmaantuisi yllättäviä tarpeita juuri näille kustomoiduille tuotteille.

 

5. Varaston riitto verrattuna maksu- ja logistiikkaehtoihin

Onko varaston riitto tasapainossa suhteessa kumppanien maksu- ja logistiikkaehtoihin? Kuka toimitusketjun eri toimijoista on rahoittajan roolissa muihin osapuoliin verrattuna.

Palataan tarkemmin tähän kysymykseen tulevassa blogissa, jossa käsittelemme termejä DISSO ja DISPO – varaston riiton ja maksuehtojen yhdistäviä kaavoja.

Kuten näistä esimerkeistä huomaat, varaston kierrosta ja riitosta voidaan tehdä hyvin erilaisia tulkintoja. Ei riitä, että katsotaan eri tuotekategorioiden kierrot ja verrataan, mikä on paras. On tärkeää ymmärtää tuotannon prosessit, toimitusketjun rakenne ja ehdot sekä esimerkiksi katetasot.

Listaa voi helposti pidentää, kun mennään tarkemmin yhdelle toimialalle ja yksittäisen yrityksen tasolle. Olennaista on myös, että pystymme seuraamaan varastotasojen ja kiertojen kehitystä mahdollisimman läpinäkyvästi, jotta niihin liittyvä päätöksenteko on mahdollista. Samalla päädytään monesti tilanteeseen, jossa linjataan jokin tavoitekiertotaso tuotteelle tai kategorialle, mutta myös esim. minimiriitto, jotta saatavuus pysyy hanskassa.

Lue lisää, miten voit optimoida varastonkiertoa ja laajemmin käyttöpääomaa lataamalla oppaamme How to execute a working capital optimization project: 

How to execute a working capital optimization project

Lue blogisarjan muut osat: 

Miten lasketaan varaston kierto ja riitto?
2 parasta käyttöpääoman mittaria asiakas- ja toimittajasuhteiden arviointiin

Authors

Mikko Myllys is Capacent's sales and marketing director in Finland. Mikko holds over 15 years of experience in working capital management, management consulting and change consulting from various industries.

Erno Ranta started at Capacent in 2013 and has broad experience as a project manager from field of operations, global production networks and supply chain management during this time at Helsinki office. His client projects have varied e.g. from strategy implementation at machine tool industry in Finland to net working capital optimization of marine business in USA all the way to spare parts supply chain development at Chile.