Blogi_käyttäpääoman suhteellinen mittaus

Käyttöpääoman säännöllinen seuranta tulee pohjautua suhteelliseen mittaamiseen.

Kun yritys kasvaa, tyypillisesti myös käyttöpääomaan sitoutunut rahamäärä kasvaa*. Tämä on helposti ymmärrettävissä. Mietitään kolmea käyttöpääoman peruspalikkaa ja pohditaan, miten yrityksen kasvu vaikuttaa niihin.

  1. Myyntisaamiset
    Kun yritys eli liikevaihto kasvaa, myyntisaamisiin sitoutuu euromääräisesti enemmän rahaa. Rautalangasta väännettynä: Jos liikevaihto tuplaantuu ja asiakkaan (tai asiakkaiden keskimääräinen) maksuehto on 60 päivää netto, niin myyntisaamiset tuplaantuvat.

  2. Vaihto-omaisuus
    Myynnin kasvaessa varastoon sitoutuva pääoma tyypillisesti kasvaa. Tämä ei välttämättä ole lineaarista, mutta yhteys näillä on. Raaka-aineita ja komponentteja tarvitaan suurempia määriä, tuotannossa virtaa suurempi määrä keskeneräistä (WIP) materiaalia, valmisvarastoissa on enemmän tuotteita jne.

  3. Ostovelat
    Kun yritys kasvaa, myös ostot tyypillisesti kasvavat. Näin ostovelatkin kasvavat. Kun ostot tuplaantuvat ja toimittajan maksuehto on esim. 60 pv netto, tuplaantuvat myös ostovelat keskimäärin.
 

Kerrataanpa nettokäyttöpääoman yksinkertaisettu kaava:

Nettokäyttöpääoma = myyntisaamiset + vaihto-omaisuus - ostovelat

• Voimmeko edellisen esimerkin perusteella ajatella, että myyntisaamisten ja ostovelkojen kasvu kumoavat toisensa (molemmissa kuvitteellinen 60 päivän nettoehto)?
• Ja voiko nettokäyttöpääoman kasvu selittyä varastoon sitoutuvan pääoman määrällä?

Ei voi.

Myyntisaamisten päivät ovat arvokkaampia kuin ostovelkojen päivät. Yritys tuottaa lisäarvoa omalla toiminnallaan ja lähtökohtaisesti yksi päivä myynnistä on suurempi kuin yksi päivä ostoista. Tämän voit oman yrityksesi kohdalla laskea seuraavista kaavoista:

Yhden päivän arvo myynnistä = 12 kk myynti EUR / 365 pv

Yhden päivän arvo ostoista = 12 kk ostot EUR / 365 pv


Ok... mutta

Miksi käyttöpääomaa kannattaa seurata suhteellisilla mittareilla?

Jos yritys mittaa käyttöpääoman osalta vain eurojen muutosta, mitä oikeasti voimme tästä päätellä? Kun yritys kasvaa, niin käyttöpääoma kasvaa ja olemme tyytymättömiä käyttöpääoman kehitykseen. Ja toisaalta, kun yrityksellä alkaa mennä huonosti ja myynti sakkaa, niin palkitsemme käyttöpääoman kehityksestä. Tässä nyt ei ole mitään järkeä. Puhtaasti euroja seuraamalla, emme saa hyvää ymmärrystä käyttöpääoman tehokkuuden kehittymisestä eli tarvitsemme jotain muuta.

Meidän tulee valita sopivat suhteelliset mittarit käyttöpääoman seurantaan. Näin ymmärrämme, pystymmekö parantamaan suhteellisesti käyttöpääomaa, riippumatta liikevaihdon kehityksestä.

Tottakai eurot kannattaa olla mukana monitoreissa, mutta päämittareina tulee olla suhteelliset luvut.

Palataan sopivassa kohdassa parhaisiin vaihtoehtoihin, mitä sisällyttää kokonaisvaltaiseen käyttöpääoman seurantapatteristoon, mutta aloitetaan nyt yleismittarilla.

 

Käyttöpääoman yleismittari:

Käyttöpääomatehokkuus (%) = Käyttöpääoma EUR / Liikevaihto EUR

Suosittelen mittamaan 12 kuukauden rullaavaa lukua eli 12 kk käyttöpääoman keskiarvo jaettuna 12 kk liikevaihdon summalla, sillä tämä neutralisoi mahdolliset vuodenaikaan liittyvät kausivaihtelut. Lisäksi otan itse monitoriin aina mukaan 3 kuukauden rullaavan trendimittarin, josta voin tarkkailla muutosta lyhyemmällä viiveellä.

 

 * Useimmilla yrityksillä kasvuun sitoutuu käyttöpääomaa. Poikkeuksia tottakai löytyy esim. kaupan alalta ja projektiliiketoiminnasta. Mutta tässä blogissa käsittelen tyypillistä skenaariota.

Mikko Myllys on Capacentin myynti- ja markkinointijohtaja Suomessa. Mikolla on 15 vuoden kokemus käyttöpääoman tehostamisesta, liikkeenjohdon konsultoinnista ja muutoksen johtamisesta useilla toimialoilla.