Päivitetty 23.9.2020
Mitä on käyttöpääoma

Miten käyttöpääoma lasketaan? Miksi käyttöpääomaa kannattaa optimoida? Miten käyttöpääomaa tehostetaan? Näihin kysymyksiin ja lähes kaikkeen käyttöpääomaan liittyen vastaamme tässä blogikirjoituksessa. Tervetuloa mukaan käyttöpääomamaailmaan! 

Tästä sisällysluettelosta voit hypätä kiinnostavimpaan kohtaan, jos sinulla ei ole aikaa koluta koko tekstiä läpi: 

  1. Mitä on käyttöpääoma
  2. Käyttöpääoman tase-erät ja laskentakaavat
  3. Miten käyttöpääoman potentiaali lasketaan
  4. Yrityksen kannattava kasvu ja käyttöpääoman tarve
  5. Näin vapautat käyttöpääomaa yrityksen kasvuun 

Ja sitten aloitetaan!

 

1. Mitä on käyttöpääoma?

Käyttöpääoma kuvaa päivittäiseen toimintaan sitoutuvan pääoman määrä. Se on arvo, joka mittaa yhtiön varallisuutta ja kyvykkyyttä suoriutua lyhytaikaisista vastuista sekä rahoittaa toimintaa. Yksinkertaistetusti käyttöpääoma on se määrä rahaa kassassa, jota tarvitaan pyörittämään yrityksen päivittäistä toimintaa.

Yritykset, jotka sitovat vähemmän käyttöpääomaa, ovat kannattavampia. Tämän vuoksi käyttöpääoman optimoiminen on yrityksen kilpailukyvyn kannalta erittäin tärkeää.
 

Käyttöpääoman käsitteet

Käyttöpääoman yhteydessä törmätään usein käsitteisiin nettokäyttöpääoma ja operatiivinen käyttöpääoma. Usein näitä termejä käytetään sekaisin sulassa sovussa, mutta ne tarkoittavat hieman eri asiaa. Seuraavaan taulukkoon olemme määritelleet tärkeimmät käyttöpääomaan liittyvät termit:

Termi Määritelmä

Käyttöpääoma


Puhekielinen termi nettokäyttöpääomalle, mutta käytetään myös joskus kuvaamaan ainoastaan vaihto-omaisuus + myyntisaamiset
Nettokäyttöpääoma
(Net Working Capital, NWC)
vaihto-omaisuus + myyntisaamiset – ostovelat
Operatiivinen nettokäyttöpääoma vaihto-omaisuus + myyntisaamiset + maksetut ennakot - ostovelat - saadut ennakot
Käyttöpääoman hallinta (KPO eng. Working Capital Management, WCM) Aika, jonka aikana maksamme asiakkaalle raaka-aineista tai tehdystä työstä siihen kun saamme asiakkaalta viimeisen maksun, sisältäen myös varastointiajan (eng. Cash-to-cash cycle).
DPO

Days-payables-outstanding, Kuinka monta päivää meillä keskimäärin kestää maksaa toimittajalle laskun lähettämisestä. 

Ostovelat € / ostot € x 365

DIS

Days-in-stock. Kuinka monta päivää olemassa olevan varaston myyminen keskimäärin kestää.

Varaston arvo € / materiaaliostot € x 365

DSO

Days-sales-outstanding. Kuinka monta päivää asiakkaillamme kestää keskimäärin maksaa meidän lasku laskun lähettämisestä.

Myyntisaamiset € / liikevaihto € x 365

 

Yksinkertaisuuden vuoksi käytämme tässä kirjoituksessa puhekielistä termiä käyttöpääoma, kun puhumme käyttöpääomasta yleisesti. Kun tarkoitamme juuri nettokäyttöpääomaa tai operatiivista nettokäyttöpääomaa, silloin käytämme oikeita termejä. 

Mihin käyttöpääomaa tarvitaan?

Käyttöpääoma on rahaa, jota tarvitaan yhtiön kulujen kattamiseen ennen kuin asiakkaalta saadaan tuottoja eli konkreettisesti rahaa kassaan. Yhtiön päivittäiseen toimintaa sitoutuu rahaa sitä enemmän, mitä aiemmin palveluita tai tuotteita varten on tehty ostoja ja mitä kauemmin kestää saada rahat asiakkaalta yhtiön tilille.

Käyttöpääoma on yhtiön tehokkaan toiminnan mittari. Jos käyttöpääomasta on pulaa, joudutaan yhtiössä ottamaan velkaa tai viivästyttämään ostolaskujen maksamista toimittajille.

Käyttöpääomaa tarvitaan usein päivittäisen toiminnan pyörittämisen lisäksi kasvun tueksi, mistä puhumme myöhemmin tarkemmin.

 

2. Käyttöpääoman tase-erät ja laskentakaavat

Useimmille yrityksille operatiivisen nettokäyttöpääoman muodostavat seuraavat viisi taseen erää:

1. Vaihto-omaisuus
Varastoon sitoutuva rahamäärä: raaka-aineet, puolivalmisteet, keskeneräinen tuotanto ja valmiit tuotteet.

2. Myyntisaamiset 
Asiakas ei usein maksa samalla hetkellä, kun palvelu tai tuote toimitetaan. Asiakkaalle on myönnetty maksuehto, esimerkiksi 30 päivää netto. Lisäksi asiakas ei välttämättä maksa ajallaan, vaan rahaa on sitoutuneena myös erääntyneisiin saamisiin.

3. Maksetut ennakot
Toimittajalle saatetaan maksaa ennakkoa jo tilausvaiheessa esimerkiksi suuren toimituksen yhteydessä. Tällöin yritys joutuu sitomaan ennakkomaksuun kassaa. Toimittajille myönnetyt ennakkomaksut ovat kirjanpidossa tyypillisesti osana vaihto-omaisuutta, mutta käytännössä ne voidaan ajatella omana pottinaan.

4. Ostovelat
Yritys ei aina maksa samalla hetkellä, kun toimittaja toimittaa palvelun tai tuotteen. Yritykselle on tyypillisesti myönnetty maksuehto. Vastaavasti maksatusprosessi on usein sellainen, että laskuja ei makseta täsmälleen eräpäivänä, vaan tälläkin puolella maksuajat voivat olla pitempiä tai lyhyempiä kuin sopimukselliset maksuehdot.

5. Saadut ennakot
Saadut ennakot voivat käsittää niin asiakkailta saatuja ennakoita (maksavat laskun etukäteen), palkkaennakoita (työntekijälle maksetaan palkka kuun lopussa) kuin maksamattomat verot (jos yritys maksaa ennakkoveroa liian vähän).

Ennakkomaksut ovat tärkeitä käyttöpääoman eriä, mutta ne eivät ole oleellisia kaikilla toimialoilla, ainakaan samassa mittakaavassa.

Alla vielä yksinkertainen kuvio tase-eristä. Punaisella kirjoitetut erät sitovat pääomaa ja vihreät vapauttavat pääomaa:

tase-kuva

👉 Katso myös webinaaritallenne: Tase & käyttöpääoma


Käyttöpääoman mittaaminen

Käyttöpääomaa voidaan mitata ja ilmaista joko rahamäärässä tai %-lukuna. Toimintaan sitoutuneen pääoman määrä riippuu yritystoiminnan luonteesta, mutta siihen voi vaikuttaa huomattavasti omilla toimintatavoilla ja prosesseilla.

Kuitenkin tarkasteltaessa käyttöpääomaa oman yhtiön näkökulmasta ei ole niin olennaista miettiä, mikä on sitoutuneen käyttöpääoman määrä euroissa tai %-lukuna. Tärkeämpää on tarkastella muutosta: mitä käyttöpääoman määrässä on tapahtunut, kun vuosia verrataan keskenään. Lisäksi on tärkeää pohtia, miten yhtiön nykyiset toimintatavat vaikuttavat käyttöpääoman kehitykseen tulevaisuudessa. Muutoksen tarkasteleminen on kaikkein tärkeintä toimintaan sitoutuneen käyttöpääoman määrää arvioitaessa.


Nettokäyttöpääoman laskentakaava

Tase-eristä on näppärä jatkaa käyttöpääoman laskentakaavaan. Tyypillisesti käyttöpääoma lasketaan edellä käsitellyistä kolmesta erästä seuraavalla kaavalla:

Nettokäyttöpääoma = vaihto-omaisuus + myyntisaamiset – ostovelat

Yksinkertaistetusti voimme ajatella, että mitä pienempi käyttöpääoma on sen parempi. Toisin sanoen, mitä pienemmällä kassalla pyöritämme yritystä, sitä kannattavampi yritys on, ja sen paremmin yritys pystyy reagoimaan muutoksiin ja haasteisiin ajautumatta kassakriisiin.

Tällä logiikalla vaihto-omaisuus ja myyntisaamiset -tase-eriä pitää pystyä pienentämään ja ostovelkoja suurentamaan, jotta käyttöpääomaa saadaan pienemmäksi. Vaihto-omaisuutta voidaan pienentää vähentämällä varastoon sitoutunutta pääomaa. Myyntisaamisia voidaan pienentää lyhentämällä asiakkaiden maksuehtoja ja hoitamalla perintää tehokkaasti. Ostovelkoja voidaan kasvattaa esimerkiksi neuvottelemalla pidemmät maksuehdot toimittajien kanssa ja optimoimalla maksatusprosessia.

Operatiivisen nettokäyttöpääoman laskentakaava

Operatiivisessa nettokäyttöpääomassa laskentakaavaan otetaan mukaan myös ennakkomaksut, jotka ovat tärkeä osa kassanhallintaa. Eli jos yhtiössä on ennakkomaksuja tai saamisia, otetaan ne mukaan laskentakaavaan ja silloin puhutaan operatiivisesta nettokäyttöpääomasta. 

Operatiivinen nettokäyttöpääoma = vaihto-omaisuus + myyntisaamiset + myönnetyt ennakot toimittajille – ostovelat – asiakkailta saadut ennakot

Kun toimittajille maksetaan ennakkoa, esimerkiksi suuren toimituksen yhteydessä jo tilausvaiheessa, yritys joutuu sitomaan maksuun kassaa.

Toimittajille myönnetyt ennakkomaksut ovat kirjanpidossa tyypillisesti osana vaihto-omaisuutta, mutta käytännössä voimme ajatella niitä omana pottinaan. Vastaavasti asiakkailta saadut ennakot tuovat yritykselle kassavirtaa eli pienentävät nettokäyttöpääomaa.

Mainittakoon, että joissain liiketoiminnoissa, kuten esimerkiksi projektiliiketoiminnassa, osatuloutus voi olla erittäin merkittävä käyttöpääomaan vaikuttava erä. Osatuloutusta ei käsitellä tässä kirjoituksessa, joten jättäkäämme se toiseen kertaan.

 

3. Miten käyttöpääoman potentiaali lasketaan

Aiemmassa luvussa käsiteltiin käyttöpääoman laskentakaavaa. Käyttöpääoman laskennassa käytettävät komponentit vaihtelevat yritystoiminnasta riippuen. Yksinkertaistetusti edellisessä luvussa esitellyt käyttöpääoman komponentit voi esittää myös kuvana.

Alla olevassa kuvassa vihreät laatikot kasvattavat sitoutuneen käyttöpääoman määrää ja harmaat laatikot puolestaan pienentävät sitä. Erotuksena saadaan lopulta käyttöpääoman määrä euroissa. Joissain tapauksissa, jos yritys pystyy keräämään esimerkiksi huomattavan määrän ennakkomaksuja, yhtiön käyttöpääoma voi olla jopa negatiivinen, jolloin yrityksellä ei sitoudu rahaa juoksevaan liiketoimintaan.

Käyttöpääoma komponentit

 

Käyttöpääoman tehokuuden arvioinnissa voidaan käyttää mittarina erilaisia kiertoaikoja. Käyttöpääoman eri komponenttien kiertoaikojen selvittäminen auttaa arvioimaan, mitkä komponentit toimivat tehokkaasti jo nyt ja missä olisi parantamisen varaa. Capacentilla arvioimme käyttöpääoman tehokkuutta yleensä kolmen seuraavan kiertoluvun perusteella:

  • DIS = Days in Stock
  • DSO = Days Sales Outstanding
  • DPO = Days Payables Outstanding

Ensimmäinen kiertoluku DIS kuvaa varaston kiertoa. Tämä kiertoluku on relevantti mm. teollisuus-, tukku- ja vähittäiskaupan yhtiöille, joilla on tavaraa varastossa. DIS kiertoluku kuvaa tarkemmin sanottuna sitä, kuinka monta päivää olemassa olevan varaston myyminen keskimäärin kestää asiakkaalle. Mitä pienempi DIS yhtiöllä on, sitä tehokkaammin varasto kiertää.

Kun tuotteet kiertävät varastossa tehokkaasti, varaston vanhentuneiden tai epäkuranttien vaihto-omaisuusnimikkeiden määrä on pienempi, eikä yhtiö joudu tekemään vaihto-omaisuuteen liittyviä alaskirjauksia niin usein. Varaston kierto voidaan laskea seuraavan kaavan avulla:

DIS = (varaston keskimääräinen arvo 12kk / yhteenlaskettu 12kk CoGS (tai ostot EUR)) * 365 pv                                 
*CoGS eli Cost of Goods Sold

👉 Lue myös blogikirjoitus Miten lasketaan varaston kierto ja riitto


Toisena tehokkuuden mittarina käytetään DSO lukua. DSO kuvaa sitä, kuinka monta päivää asiakkailla keskimäärin kestää maksaa heille lähetetty myyntilasku. Kuten edellä niin myös tässä, mitä pienempi DSO:n arvo on, sitä nopeammin asiakkaat keskimäärin maksavat laskun ja sitä nopeammin yhtiö saa rahan myynnistä tililleen. DSO:n laskentakaava on seuraava:

DSO = (12kk myyntisaamisten keskiarvo / yhteenlaskettu 12kk myynti EUR) * 365 pv

Viimeinen tässä esiteltävä tehokkuuden arvioinnin mittari, DPO, kuvaa sitä, missä ajassa tai kuinka montaa päivää keskimäärin kestää maksaa toimittajille siitä kun toimittaja on lähettänyt laskun. DPO luku kuvaa sitä, kuinka hyvin yhtiöstä ulospäin maksettavia kassavirtoja hoidetaan. Tyypillisesti voidaan ajatella, että mitä korkeampi DPO:n arvo on sitä parempi. Kun ostolaskuilla on pidempi maksuaika, toimittaja toisin sanoen rahoittaa yhtiön liiketoimintaa kauemmin.

DPO luvun kanssa kannattaa kuitenkin olla tarkkana. Pitkä DPO tietyissä tapauksissa voi myös olla indikaattori yhtiön ongelmista, jos yritys ei kykene maksamaan ostolaskuja toimittajille ajallaan. DPO voidaan laskea alla olevan kaavan avulla:

DPO = (12kk ostovelkojen keskiarvo / yhteenlaskettu 12kk CoGS (tai ostot EUR)) * 365 pv

👉 Lue, miten todensimme asiakkaallemme Pinjalle yli kahden miljoonan euron käyttöpääoman vapautuspotentiaalin: Case Pinja


Käyttöpääoman optimointi

Operatiivinen käyttöpääoma on paras mittari yrityksen operatiivisen tehokkuuden mittaamiseen. Optimoimalla käyttöpääomaa optimoit samalla yrityksen ydinprosesseja, jolloin operatiivinen tehokkuus kasvaa.

Käyttöpääoman optimointi tapahtuu arvioimalla edellä käsiteltyjä käyttöpääomaan vaikuttavia komponentteja ja niiden suhdetta toisiinsa. Yhtiön liiketoiminnan luonteesta riippuu se, mihin komponentteihin voidaan vaikuttaa helpommin ja mitkä taas ovat vaikeammin hallittavissa. Esimerkiksi varastoon sitoutuneen vaihto-omaisuuden määrä on toisilla toimialoilla huomattavasti korkeampi kuin toisilla. Valmistavan teollisuuden yhtiöissä, joissa tarvitaan paljon varastoja, vaihto-omaisuuden määrä on vaikeammin hallittavissa kuin palveluita tarjoavassa yhtiössä, joissa varastoja ei välttämättä tarvita lainkaan.

Käyttöpääoman optimointi ei aina tarkoita tehokkuuden mittareiden virittämistä viimeiseen mahdolliseen ääripäähän. Käyttöpääoman optimointia arvioitaessa joissain tilanteissa saatetaan huomata, että esimerkiksi jonkun yksittäisen varaston varastonkierto voi olla liian nopea ja varastomääriä tulisi tällöin kasvattaa eli varaston kiertoa hidastaa. Usein ongelma on kuitenkin liian hitaasti kiertävissä varastoissa ja niiden tehokkuutta tulisi parantaa.

 

4. Yrityksen kannattava kasvu ja käyttöpääoman tarve


Miten kannattavuutta mitataan?

Tyypillisesti yrityksissä vallitsee mentaliteetti “mitä korkeampi käyttökate sitä kannattavampi yritys”. Käyttökate on toki toimiva kannattavuutta kuvaava tunnusluku, mutta se jättää pimentoon kannattavuuden toisen puolen eli kuinka paljon voittoa yhtiö pystyy tuottamaan suhteessa siihen sidottuihin resurseihin. Pelkkää tuloslaskelmaa tiirailemalla ei toisin sanoen pääse käsiksi kannattavuuden kokonaiskuvaan, vaan katseen tulisi kääntyä myös yrityksen taseeseen ja sijoitettuun pääomaan.

Kannattavuutta voidaankin mitata sijoitetun pääoman tuotolla (SiPo%, eng. RoCE). Kuten alla on kuvattu, sijoitettu pääoma koostuu käyttöomaisuudesta (omistetut rakennukset, koneet jne.) sekä käyttöpääomasta.

sijoitetun pääoman tuotto ROCE

Käyttöpääomalla on suora yhteys kannattavuuteen ja käyttöpääoman optimoinnilla voi kasvattaa sijoitetun pääoman tuottoa. Tutkimuksien mukaan pääoman tehokkaan käytön merkitys on kasvanut, joka näkyy osakeyhtiöiden arvonkehityksessä. Yritykset, joiden SiPo% on huippuluokkaa, ovat arvostetumpia kuin pelkästään EBITDA vertailussa pärjäävät yritykset.

Koska kannattavuuteen liittyy sekä tuloksen että taseen muuttujat, tiettyyn kannattavuustasoon voidaan päästä hyvin erilaisilla tavoilla.

Sijoitetun pääoman tuotto SiPo

Yllä olevassa kuvaajassa, kaikki linjalla olevat yritykset antavat saman 10% SiPo tuoton. Toisessa ääripäässä liikevoitto prosentti on korkea, mutta pääoman kiertonopeus hidas. Tällaisessa tilanteessa olevilla yrityksillä voisikin olla hyvä sauma päästä korkeammalle kannattavuuden tasolle käyttöpääoman optimoinnilla.

Toisessa ääripäässä sen sijaan ovat yritykset, joissa on matala liikevoitto %, mutta nopea pääoman kierto. Tässä tilanteessa olevat yritykset voivatkin hyötyä enemmän liikevaihdon ja kustannuspuolen myönteisestä kehityksestä. Parannettaessa kannattavuutta käyttöpääoman hallinnnan keinoin tavoitteena onkin yleensä optimoida, ei minimoida, käyttöpääoman määrää.

👉 Lue myös blogikirjoitus Näin parannat yrityksesi kannattavuutta

Käyttöpääoma ja kannattavuus

Yrityksen tavoitellessa korkeita kasvulukuja on tärkeää ymmärtää, millä tavalla liikevaihdon kasvu vaikuttaa:

  • Käyttöpääoman määrään
  • Pääoman tarpeeseen

Yleensä yrityksen kasvaessa myös käyttöpääomaan sitoutunut rahamäärä kasvaa. Kasvun yhteydessä myyntisaamisiin sitoutuu luonnollisesti enemmän rahaa (nostaa käyttöpääoman määrää) ja toisaalta ostovelkojen määrä kasvaa (laskee käyttöpääoman määrää).

Ostovelkojen nousu ei kuitenkaan kumoa myyntisaamisten nousun vaikutusta, sillä lähtökohtaisesti yritys tuottaa lisäarvoa omalla toiminnallaan ja näin ollen yhden päivän arvo myynnistä on yleensä suurempi kuin yhden päivän arvo ostoista. Yhden päivän arvot lasketaan seuraavilla tavoilla:

Yhden päivän arvo myynnistä = 12 kk myynti EUR / 365 pv

Yhden päivän arvo ostoista = 12 kk ostot EUR / 365 pv

Varaston ja liikevaihdon kasvu ei sen sijaan kulje täysin käsi kädessä vaikka varastoon sitoutunut määrä usein nouseekin myynnin kasvaessa. Raaka-aineita ja komponentteja tarvitaan suurempia määriä, tuotannossa virtaa suurempi määrä keskeneräistä (WIP) materiaalia, valmisvarastoissa on enemmän tuotteita ja niin edelleen.

Käyttöpääoman tehokkuus kuitenkin vaikuttaa merkittävästi sitoutuneen käyttöpääoman määrän ja sitä kautta myös kasvun rahoitustarpeisiin. Kuinka paljon pääoman tarve sitten nousee liikevaihdon kasvaessa?

Käyttöpääoma ja kannattavuus

Yllä olevassa esimerkissä on kuvitteellisen yrityksen käyttöpääoman kehitys kahdelta vuodelta ja ennuste vuodelle 2020 olettaen että liikevaihto kasvaa 20%. Mikäli käyttöpääoman tehokkuus (käyttöpääoma suhteessa myyntiin) pysyy ennallaan, pääoman tarve nousee 28 miljoonalla eurolla eli yrityksen tulisi rahoittaa kasvua muista rahalähteistä 28 miljoonan euron edestä.

Nopea liikevaihdon kasvu saattaa kuitenkin tuoda mukanaan myös erinäisiä kasvukipuja, joiden myötä käyttöpääoman tehokkuus voi heikentyä. Prosessit, vastuunjaot ja työkalut, jotka toimivat moitteettomasti liiketoiminnan ollessa pienimuotoisempaa, osoittautuvat helposti tehottomiksi yrityksen kasvaessa. Jos esimerkkiyrityksessä käyttöpääoman tehokuus laskee 20%, eli käyttöpääoma suhteessa myyntiin nousee 27 prosentista 33 prosenttiin, pääoman tarve nousee 62 miljoonaa euroa. Käyttöpääoman tehokkuuden heikentyminen toisin sanoen tuplaisi yrityksen pääoman tarpeen verrattuna tilanteeseen, jossa tehokkuus pysyy ennallaan.

Vastaavasti, jos käyttöpääoman tehokkuuttaa saadaan tehostettua 20%:lla, pääoman tarve olisi 6 miljoonaa euroa vähemmän nykytilanteeseen verrattaessa. Kasvun tuomaa pääoman tarvetta on toisin sanoen mahdollista rahoittaa tehokkaammalla käyttöpääoman hallinnalla. Käyttöpääoman tehostamiseen on monia eri keinoja, joita käsittelemme tarkemmin seuraavassa luvussa. 

 

5. Näin vapautat käyttöpääomaa yrityksen kasvuun 


Askel 1 – Masterdata kuntoon ja läpinäkyvyyden lisääminen

Ihan ensimmäisenä varmista, että data, minkä perusteella teet päätöksiä, on kunnossa ja siihen voi luottaa. Tämä tarkoittaa sitä, että tehokkuuden arvioinnissa käytetyt luvut ovat oikein ERP-järjestelmässä ja uivat sieltä laskennan perusteena käytetyille raporteille oikein. Tässä simppeli esimerkki: varmista, että myynnit kirjautuvat oikealle kirjanpidon tilille tai raportille ja ne on kirjattu oikealle päivämäärälle.

Kun datan laatu on kunnossa ja käyttöpääoman laskelmat varmistettu, pohdi, mitkä ovat käyttöpääoman tehokkuutta mittaavan mittarin tai mittarien tavoite. Kommunikoi tavoitteet työntekijöille ja sidosryhmille  sekä päätä mittarien seurantamallista.

Askel 2 – Prosessien määrittäminen

Laita käyttöpääomaan vaikuttavat avainprosessit kuntoon, jotta saat käyttöpääomassa aikaan pysyviä muutoksia. Varmista muun muassa se, että niin myyntineuvotteluissa kuin toimittajaneuvotteluissa kaikki toimivat yhtenäisesti yhtiön linjan mukaisesti ja noudattavat asetettuja määreitä esimerkiksi maksuehtojen tai ennakkomaksuista sopimisen yhteydessä.

Askel 3 – Toimittaja- ja asiakasneuvottelut

Seuraavaksi, kun prosessit on luotu ja ne ovat kaikille selkeät, käynnistä olemassa olevien toimittajien- ja asiakkaiden kanssa neuvottelut. Neuvotteluiden tarkoituksena on päästä mahdollisimman lähelle prosessin aikana määriteltyjä tarvoiteita eli saada myyntisaamisten maksuaika mahdollisimman lyhyeksi ja puolestaan ostovelkojen maksuaika mahdollisimman pitkäksi.

Asetetut tavoitteet voivat vaihdella asiakkaiden tai toimittajien kesken. Kiinnitä myyntisaamisten puolella ensimmäisenä huomio hitaasti tai myöhässä maksaviin asiakkaisiin. Maksuehtojen neuvottelussa kannattaa huomioida muun muassa asiakkaan toimiala sekä onko yhtiö yksityinen vai julkinen sekä muut neuvotteluun ja asiakkaan maksuvalmiuteen vaikuttavat asiat.

👉 katso myös checklist Myyntisaamisten turvaaminen poikkeustilassa

Toimittajapuolella pätevät samat lainalaisuudet, mutta päinvastoin. Mieti, kenelle voidaan maksaa laskut kenties päivän tai kaksi myöhässä ja minkä toimialan yritysten kanssa on mahdollista neuvotella pidemmistä maksuajoista.

👉 Lue myös blogikirjoitus Näin onnistut maksuehtoneuvotteluissa toimittajien kanssa

 

Askel 4 – Varastonhallinnan tehostaminen

Varastonhallinnan tehostamisessa yksi tärkeimmistä tehtävistä on varaston kustannusten optimointi ja tavoitetason määrittäminen kunkin varastonimikkeen kierrolle. Tämän lisäksi selvitä, kuinka pitkä tilaus- ja toimitusaika per nimike on sekä logistiikkakustannusten vaikutus varaston ja nimikkeiden arvoon.

Muista kuitenkin, että keinot varastonhallinnan tehostamiseen riippuvat paljon yrityksenne tilanteesta ja toiminnoista. Keinovalikoimaan vaikuttaa muun muassa se, onko yhtiössä käytössä MRP (Material Requirement Planning) eli materiaalitarpeen suunnitteluohjelma ja syyt siihen, mistä pitkät varastonkiertoajat johtuvat.

👉 Näistä checklisteistä saat lisää vinkkejä varastonhallinan tehostamiseen:

Teollisuusyritysten varastonhallinta poikkeustilassa
Tilaus-toimitusketjun ohjaus poikkeustilassa

 

Askel 5 – Kontrollin ja seurannan luominen

Aloita käyttöpääoman tehostamiseen liittyvien komponenttien kehittymisen säännöllinen seuranta niin johdossa kuin työntekijätasolla. Käyttöpääoman hallinta edellyttää tehokkaiden prosessien luomista useille eri osa-alueille niin, että kaikki sidosryhmät ovat tietoisia tästä. Suunnittele tarvittavat mittarit tavoitteiden saavuttamisen arviointiin liittyen ja toisaalta myös helpottamaan palautteen antamista. Luotettavan käyttöpääoman raportoinnin ja seurannan parantamisessa tärkeintä on, että voit luottaa datan perusteella koostettaviin analyyseihin ja raportteihin.

Kuinka kauan käyttöpääoman tehostamiseen menee aikaa

Käyttöpääoman tehostamisprosessi ei ole sprintti, vaan sitä voi kuvailla pikemminkin maratooniksi. Käyttöpääoman tehostaminen on laaja-alainen tehtävä ja tulosten saavuttamiseen voi mennä aikaa. Mittarit voivat joskus myös heilahdella hetkellisesti jopa väärään suuntaan ennen kuin saadaan toimintaan sitoutuneen käyttöpääoman määrä laskemaan toivottuun suuntaan.

Keskimäärin meidän tekemämme käyttöpääomaprojektit kestävät aktiivisessa vaiheessa n. 1-1,5 vuotta, mutta työ jatkuu yhtiöissä vielä tämän jälkeen ja lopullisen tavoitteen saavuttamiseen voi mennä aikaa. Täytyy myös muistaa, että käyttöpääoman optimointi tulisi olla yrityksessa jatkuva prosessi, eikä yksittäinen projekti silloin tällöin.

Mitä systemaattisemmin sitoutuneen käyttöpääoman määrään, prosesseihin ja mittareihin kiinnittää huomiota, sitä vähemmän yhtiön toimintaan yleensä sitoutuu käyttöpääomaa.

Miten aloittaa käyttöpääomaprojekti?

Konsulttiyrityksenä me tietenkin neuvomme, että projektiin kannattaa ottaa apuja talon ulkopuolelta. Tämä ei tietty ole vain meidän näkemys, sillä tyytyväiset asiakkaamme ovat projektin päätyttyä summanneet muun muassa näin: 

“We didn’t know which actions would affect the most to increase our efficiency as quickly as possible.The most important things are that we have learned what kind of problems we have and how to work in a different manner. “
Mats Jungar, CEO, Elematic

"I think quite many Oilon people have learned a lot working with Capacent. Maybe the greatest outcome of this process in long run was deeper knowledge of total process and affecting factors.”
Tero Tulokas, CEO, Oilon

“As a company that has been built up from numerous companies and entrepreneurs, historically we haven’t had a lot of focus on working capital. Capacent was able to bring a fact-based methodology, a systematic approach, and the expertise needed to guide our top management’s daily decision making.“
Merja Rantala, CFO, Pinja

"Now we have a much better functioning demand planning process and we see clear improvement, for example in our gross profit in our supply chain process, because we are planning things in a much better way than we used to do."
Jani Koskinen, CFO, Reima

Usein ulkopuolisen tahon mukaantulo sitouttaa koko yritystä ja henkilökuntaa projektiin ja senpä tähen projekti viedään yleensä nopeammin maaliin (tai ylipäänsä maaliin saakka). Mikäli haluat keskustella käyttöpääomaprojektin aloituksesta kanssamme, voit kätevimmin varata ajan suoraan Maria Åbergin kalenterista:

 

 

Voit myös pyytää meitä tekemään arvion teidän tämän hetkisestä käyttöpääoman tilasta ja vertaamaan sitä kilpailijoihin. Käytämme analyysissä julkista dataa. 

Pyydä ilmainen käyttöpääoman benchmark

Jos haluat aloittaa käyttöpääomaprojektin itsenäisesti, silloin tästä eBookista on varmasti hyötyä: 

How to execute a working capital optimization project

redline (1)

Kirjoittajat

Emma Niitynpää toimii konsulttina Capacentilla Suomessa. Emma on ollut Capacentilla 1,5 vuotta ja osallistunut useisiin käyttöpääomaprojekteihin teollisuuden, retailin ja palveluyritysten toimialoilta. Ennen uraa Capacentilla, Emma työskenteli 4 vuotta useiden yritysten tilintarkastuksen parissa.

Mari Vesikivi työskentelee konsulttina Capacentilla Suomessa. Hänellä on kokemusta hinnoittelu sekä käyttöpääomaprojekteista mm. kuluttajatuotteiden, vuokralaitteiden ja pakkausratkaisujen parista. Vaikka analytiikka on lähellä Marin sydäntä, sopivaa vastapainoa numeroiden pyörittämiseen tuovat tanssitunnit, kokkailu ja koiranpennusta haaveilu.

Mikko Myllys on Capacentin myynti- ja markkinointijohtaja Suomessa. Mikolla on 15 vuoden kokemus käyttöpääoman tehostamisesta, liikkeenjohdon konsultoinnista ja muutoksen johtamisesta useilla toimialoilla.