Capacent_Mita-on-kayttopaaoma

Käyttöpääoma on yrityksen päivittäiseen toimintaan sitoutuvaa pääomaa. Käyttöpääoma on se määrä kassaa, jota tarvitaan operatiivisesti pyörittämään yrityksen päivittäistä toimintaa.

En muista yhtäkään virallista rahoitusteorian määritystä käyttöpääomalle, joten en lähde sellaista tähän kirjaamaan. Mutta käytännössä useimmille yrityksille operatiivisen käyttöpääoman muodostavat seuraavat kolme erää:

  1. Vaihto-omaisuus
    Varastoon sitoutuva rahamäärä: raaka-aineet, puolivalmisteet, keskeneräinen tuotanto ja valmiit tuotteet.

  2. Myyntisaamiset
    Asiakas ei usein maksa samalla hetkellä, kun palvelu tai tuote toimitetaan. Asiakkaalle on myönnetty maksuehto, esimerkiksi 30 päivää netto. Lisäksi asiakas ei välttämättä maksa ajallaan, vaan rahaa on sitoutuneena myös erääntyneisiin saamisiin.

  3. Ostovelat
    Yritys ei aina maksa samalla hetkellä, kun toimittaja toimittaa palvelun tai tuotteen. Yritykselle on tyypillisesti myönnetty maksuehto. Vastaavasti maksatusprosessi on usein sellainen, että laskuja ei makseta täsmälleen eräpäivänä, vaan tälläkin puolella maksuajat voivat olla pitempiä tai lyhyempiä kuin sopimukselliset maksuehdot.

Käyttöpääomasta nettokäyttöpääomaan

Tästä päädymme käsitteeseen nettokäyttöpääoma. Tyypillisesti laskemme nettokäyttöpääoman näistä kolmesta erästä seuraavalla kaavalla:

Nettokäyttöpääoma = vaihto-omaisuus + myyntisaamiset – ostovelat

Yksinkertaistetusti voimme ajatella, että mitä pienempi käyttöpääoma, sen parempi. Mitä pienemmällä kassalla pyöritämme yritystä, sen kannattavampi yritys on. Ja sen paremmin yritys pystyy reagoimaan muutoksiin ja haasteisiin ajautumatta kassakriisiin.

Kun etsimme tapoja pienentää varastoon sitoutuvaa pääomaa sekä pyrimme minimoimaan myyntisaamisia lyhyillä asiakkaiden maksuehdoilla ja tehokkaalla perinnällä, pienennämme ja tehostamme nettokäyttöpääomaa.

Päinvastaisesti, kun kasvatamme ostovelkoja esimerkiksi neuvottelemalla pitkät maksuehdot toimittajien kanssa ja optimoimalla maksatusprosessia, voimme yhtä lailla pienentää eli tehostaa nettokäyttöpääomaa.

Myös ennakkomaksut ovat tärkeä osa kassanhallintaa

Nostan vielä muutaman tarkennuksen tähän blogiini. Ennakkomaksut ovat tärkeitä käyttöpääoman eriä, mutta ne eivät ole oleellisia kaikilla toimialoilla, ainakaan samassa mittakaavassa.

Kun toimittajille maksetaan ennakkoa, esimerkiksi suuren toimituksen yhteydessä jo tilausvaiheessa, yritys joutuu sitomaan maksuun kassaa. Toimittajille myönnetyt ennakkomaksut ovat kirjanpidossa tyypillisesti osana vaihto-omaisuutta, mutta käytännössä voimme ajatella niitä omana pottinaan. Vastaavasti asiakkailta saadut ennakot tuovat yritykselle kassavirtaa eli pienentävät nettokäyttöpääomaa.

Mainitsen tässä terminä myös osatuloutuksen, joka voi olla esimerkiksi projektiliiketoiminnassa erittäin merkittävä käyttöpääomaan vaikuttava erä. Mutta jätetään sen termin käsittely kokonaan toiseen kertaan.

Näin, laajempi nettokäyttöpääoman kaava on:

Nettokäyttöpääoma = vaihto-omaisuus + myyntisaamiset + myönnetyt ennakot toimittajille – ostovelat – asiakkailta saadut ennakot

Lähden nyt liikkeelle tällä ja syvennyn eri käyttöpääoman aihealueisiin tarkemmin tulevissa blogeissani. Seuraavaksi aion pohtia mittaamista ja erityisesti suhteellisen mittaamisen tärkeyttä osana käyttöpääoman hallintaa.

 Mikko Myllys on Capacentin myynti- ja markkinointijohtaja Suomessa. Mikolla on 15 vuoden kokemus käyttöpääoman tehostamisesta, liikkeenjohdon konsultoinnista ja muutoksen johtamisesta useilla toimialoilla.