Miten lasketaan varaston kierto ja riitto

Tervetuloa käyttöpääoma & mittarit -blogisarjan ensimmäisen kirjoituksen pariin. Tässä kirjoituksessa käsitellään varaston kierron ja riiton mittareita. Varaston kierron ja riiton määrityksiä löytyy netistä, mutta monesti niitä on hankala tulkita. Nyt avaan aihetta mahdollisimman yksinkertaisesti ja ymmärrettävästi. 

Lue blogisarjan muut osat: 
5 näkökulmaa varaston ja sen kiertolukujen analysointiin
2 parasta käyttöpääoman mittaria asiakas- ja toimittajasuhteiden arviointiin

Ajatellaan, että myyt kahvipaketteja. Olet vuoden aikana myynyt paketteja yhteensä 100 kpl. Kun katsot taaksepäin kuukauden lopun saldoja, huomaat, että keskimäärin sinulla on ollut 40 pakettia varastossa. Kuinka tästä lasketaan varaston kiertoaika ja varaston riitto? 

Varaston kiertoaika

Varaston kiertoaika, eli Inventory turnover (ITO) englanniksi, tarkoittaa sitä, kuinka monta kertaa varasto pyörähtää vuoden aikana. Kahvipakettiesimerkissä se tarkoittaa: Kuinka monta 40 kpl settiä on mennyt vuodessa. 

Varaston kierto lasketaan seuraavalla tavalla:
Varaston kierto = Varaston kulutus vuoden aikana / varaston keskimääräinen saldo = 100 kpl / 40 kpl = 2.5. Toisin sanoen, olet myynyt varastoosi keskimäärin sidotun määrän 2 ja puoli kertaa vuoden aikana.

Varaston riitto 

Varaston riitto, eli Days-in-stock (DIS) englanniksi, tarkoittaa puolestaan sitä, kuinka monta päivää sinulla on varastoa suhteessa kulutukseen. 

Varaston riitto lasketaan seuraavalla tavalla: 
Varaston riitto = Varaston keskimääräinen saldo / varaston kulutus vuoden aikana * 365 pvä = 40 kpl / 100 kpl * 365 pvä  = 146 pvä. Sinulla on siis ollut keskimäärin 146 päivän tarpeen verran kahvipaketteja odottamassa myyntiä. 

Varaston riitto ja kierto ovat linkissä toisiinsa seuraavasti: Varaston riitto = 365 / varaston kiertoaika eli varaston kiertoaika = 365 / varaston riitto. 

Katso aiheeseen liittyvät webinaaritallenteet:
Teollisuusyritysten varastonhallinta kriisitilanteessa
Teollisuusyritysten tilaus-toimitusketjun ohjaus poikkeustilassa


Varaston kierto ja riitto lasketaan käyttötarpeen mukaan 

Entä, jos myytkin 10 eri kahvilaatua, jotka ovat arvoltaan ja paketin kooltaan erilaisia? Tällöin laskenta suoritetaan tyypillisesti euroissa, ei enää kappaleissa. Summaat siis yhteen varaston keskimääräisen arvon ja suhteutat sitä hankinta-arvoiseen kulutukseen. Eli jos siis ostat kahvia 5 eurolla paketti, ja myyt 10 eurolla pakettia, myyntiarvoon suhteutetut tunnusluvut eivät ole parhaita mahdollisia, sillä varasto arvostetaan tyypillisesti hankinta-arvoon. 

Aina et kuitenkaan saa muuta kuin myyntitilastoja, jolloin myös myyntiarvoiset kierto ja riittoluvut voivat olla käyttökelpoisia. Samoin voi olla perusteltua käyttää vuoden aikaista hankinta-arvoa raaka-ainevaraston lukujen laskentaan kulutuksen sijaan. Tämä tieto on parhaiten saatavissa tai haluat nimenomaan ymmärtää varaston arvon suhteessa toimittajalta hankittuun arvoon. 

Eri lukuja lasketaan käyttötarpeen mukaan. Yksittäiselle komponentille suhteessa tuotannon kulutukseen, hankintakategorialle suhteessa hankintoihin, koko yrityksen varastolle suhteessa liikevaihtoon. Mitä vain haluat seurata ja tehostaa. Tarpeen mukaan voidaan katsoa esimerkiksi nykyhetken varastoa (hetkellinen ”snapshot” arvo), kolmen kuukauden keskiarvoa tai vuoden keskiarvoa. Joskus näemme myös tulevaan katsovia lukuja, eli suhteutetaan varaston arvoa ennusteeseen.

Yhteenvetona: Varaston riitto ja kierto lasketaan suhteuttamalla varaston koko (tyypillisesti keskiarvo) varaston käyttöön tietyn ajanjakson aikana (yleensä annualisoituna). 

Mikäli haluat lukea lisää siitä, miten optimoit varaston kiertoa sekä laajemmin, miten optimoit käyttöpääomaa, lataa ilmainen oppaamme How to execute a working capital optimization project: 

How to execute a working capital optimization project

 

Lue blogisarjan muut osat: 

5 näkökulmaa varaston ja sen kiertolukujen analysointiin
2 parasta käyttöpääoman mittaria asiakas- ja toimittajasuhteiden arviointiin

Author

Mikko Myllys is Capacent's sales and marketing director in Finland. Mikko holds over 15 years of experience in working capital management, management consulting and change consulting from various industries.